Esittely

Seitakuoron perusohjelmisto koostuu klassisesta kamarikuororepertoaarista, mutta myös uusi, vaativa kuoromusiikki sekä vanha musiikki ovat 2000-luvulta alkaen yleistyneet kuoron ohjelmistossa. Kuoro pyrkii kokoamaan konserttiohjelmistonsa aina jonkun tietyn teeman ympärille ja perehtymään juuri kyseisen teeman parhaaseen tulkintatapaan. Yhtenä uutena aluevaltauksena Seitakuorolla ovat olleet negrospirituaalit, joiden fraseeraukseen ja äänenkäyttöön kuoro perehtyi vuoden 2013 aikana ulkopuolisten kouluttajien avustuksella. Keväällä 2016 Seitakuoro heittäytyi työväenlaulujen maailmaan. Yhtenä perusideana on myös esittää laajoja kuoroteoksia yhdessä orkesterin kanssa. Kuoron tavoitteena on myös tuoda tunnetuksi lappilaista musiikkia ja Seitakuoro onkin kantaesittänyt usean lappilaisen säveltäjän tuotantoa.

Seitakuoro konsertoi pääsääntöisesti Rovaniemellä ja muualla Lapin läänin alueella. Konsertteja pidetään eri ohjelmistolla vuosittain noin neljästä kuuteen kappaletta, samalla ohjelmistolla tosin useasti monella paikkakunnalla. Useimmiten konsertit ajoittuvat pääsiäiseen, jouluun, pyhäinpäivään tai loppukevääseen. Lisäksi kuoron voi tilata esiintymään yksityistilaisuuksiin. Ajoittain Seitakuoro tekee konserttimatkoja myös muualle Suomeen sekä ulkomaille.

Kuoro on menestynyt erinomaisesti viime vuosina kuorokilpailuissa ja -katselmuksissa Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2006 Seitakuoro oli toiseksi paras kuoro Pärnun kansainvälisissä kansanlaulukilpailuissa ja vuonna 2009 Seitakuoro ylsi Tšekin Olomoucissa järjestetyn suuren kuorofestivaalin viiden parhaan kuoron joukkoon ja voitti kaksi kilpasarjaa kirkkain kultamitalein. Kesällä 2011 Seitakuoro saavutti erikoiskunniamainninnan Krakovan kansainvälisen kuorofestivaalin kovatasoisessa sekakuorosarjassa Puolassa. Vuoden 2016 päätteeksi kuoro vieraili Liettuassa Kaunasin kansainvälisellä Cantate Domino -joululaulufestivaalilla ja sai kunniamaininnan ”the most expressive choir – ilmaisuvoimaisin kuoro”.

Seitakuoroa johtaa Kadri Joamets. Hän on valmistunut maisteri-kuoronjohtajaksi Viron Musiikkiakatemiasta vuonna 1998 ja on kuoron musiikillisen linjan sielu. Lisätietoa Kadrista löydät alta.

Kadri Joamets, kuoronjohtaja

Kadri Joamets syntyi vuonna 1973 Tartossa, Virossa. Musiikin parissa hän aloitti vuonna 1980 instrumentteinaan piano ja harmonikka.

Kuoronjohdon opinnot Kadri aloitti vuonna 1988 Heino Ellerin konservatoriossa Tartossa, jossa hänen opettajanaan toimi Alo Ritsing, Virossa hyvin tunnettu ja arvostettu kuoronjohtaja ja pedagogi. Heino Ellerin konservatorion jälkeen Kadri jatkoi kuoronjohdon opintojaan vuonna 1992 Tallinnassa Viron Musiikkiakatemiassa, jossa häntä valmensi Elo Kaarepere. Musiikkiakatemiasta Kadri valmistui kuoronjohtajaksi vuonna 1998.

Rovaniemeläistä kamarikuoro Seitakuoroa Kadri on johtanut vuodesta 1999 lähtien. Nykyisin hän johtaa Rovaniemellä myös useita muita kuoroja, jotka ovat myös julkaisseet useita levyjä hänen johdollaan.

Kadrille on erityisen mieluista myös yhdessä tekeminen toisten ammattilaisten ja harrastajien kanssa ja hän onkin ollut mukana järjestämässä satoja erilaisia konsertteja ja muita musiikkitapahtumia Lapin vuosiensa aikana. Kadri on tehnyt yhteistyötä niin paikallisten orkesterien (Lapin Kamariorkesteri ja Lapin Sotilassoittokunta) kuin myös ulkopaikkakuntalaisten yhtyeiden kanssa (Kemin Kaupunginorkesteri ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri). Toisten kuorojen kanssa yhteistyöprojekteja on ollut Oulusta Ivaloon asti.

Kadri on palkittu mm. Osuuspankin Helmi-palkinnolla, Rovaniemen kulttuuritekopalkinnolla ja Lapin läänin kulttuuripalkinnolla ansiokkaasta työstään Lapin kulttuurielämän eteen.

Historia

Seitakuoro syntyi vuonna 1961 Klemetti-opistossa käyneiden lappilaisten lauluharrastajien aloitteesta maakunnalliseksi kamarikuoroksi kotipaikkanaan aluksi Kemi. Kuoron toiminta oli aluksi periodiluonteista: lauluhalukkaat kuorolaiset ympäri Lappia kokoontuivat yhteen muutaman kerran vuodessa harjoittelemaan ja konsertoimaan. Pian yhdeksi vakiotapahtumaksi muodostui yhdistetty laulu- ja hiihtomatka pääsiäisen aikaan Enontekiölle.

Tästä tavasta muotoutui myöhemmin Musiikkia pohjoisessa -tapahtuma, jota organisoi Seitakuoron ensimmäinen johtaja Mauno Astala. Myöhemmin tapahtuma sai nimekseen Hetan musiikkipäivät. Tapahtuma on säilynyt arvostettuna festivaalina nykypäivään saakka. Seitakuoro on osallistunut musiikkipäiville useita kertoja esittämällä pääsiäisajan musiikkiteoksia, ja alkuvuosina kuoro olikin yksi festivaalin kantavista voimista. Vuonna 2019 festivaali juhli 50-vuotista taivaltaan ja Seitakuoro oli itseoikeutettuna kutsuvieraana mukana esiintyjäkaartissa. Kuluvan vuosituhannen aikana Seitakuoro on vieraillut Hetassa myös pääsiäisinä 2003 ja 2009.

Kuvia Seitakuoron arkistoista löydät täältä!

Lisää historiasta

  • 70-luvulla

    Kuoron toiminta keskittyi Rovaniemelle ja vuoden 1975 lopulla kuorosta tuli Lapin musiikkiopiston kamarikuoro. Samalla viikkoharjoituksista tuli normaali tapa myös Seitakuorossa. Harjoituksia tosin pidettiin pitkälti omin voimin, kun varsinaiset kuoronjohtajat asuivat Etelä-Suomessa ja tulivat harjoituttamaan kuoroaan vain viikonloppuleireille. Toiminta oli kuitenkin aktiivista ja kuoro teki runsaasti yhteistyötä mm. Pohjoiskalotin kuorojen Luleå Kammarkörin, Tromso Kammerkorin sekä Sor Varanger Blandet Korin kanssa. Samoin yhteistyötä tehtiin pohjoisruotsalaisen Framnäsin orkesterin sekä Oulun ja Rovaniemen kaupunginorkestereiden kanssa.

  • 80- ja 90-luvuilla

    Seitakuoro vakiinnutti paikkansa lappilaisen kuorolaulamisen suunnannäyttäjänä konsertoimalla laajalti koko maakunnan alueella. Seitakuorolla oli onni saada johtajikseen hyviä kuoronjohtajia, joista mainittakoon mm. Mauno Astala, Pekka Vapaavuori, Tuulikki Närhinsalo, Erkki Apajalahti, Matti Apajalahti, Jani Sivén ja Helge Kõrvits. Tammikuussa 1999 Seitakuoro sai johtajakseen virolaisen Kadri Joametsin, joka on Eestin Musiikkiakatemian kasvatteja. Joamets valmistui kuoronjohtajaksi vuonna 1998 ja nykyisellään hän johtaa myös Rovaniemellä myös Rovalan kuoroa, Lapin Lauluveikkoja sekä eläkeläiskuoro Havanlehtiä.

  • 2000-luvulla

    Seitakuoro siirtyi Rovaniemen kansalaisopiston siipien suojaan. Noin 30 laulajan vahvuinen Seitakuoro toimii kansalaisopiston opintoryhmänä, mutta on täysin itsenäinen organisaationsa. Uudella vuosituhannella kuoro on tarttunut rohkeasti uuteen ja haastavampaan ohjelmistoon ja kehittänyt osaamistaan osallistumalla kursseille ja kilpailuihin. Tulokset ovat olleet hyviä ja menestystä on ropissut niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin kilpailuissa ja kuorotapahtumissa. Myös konsertointitahti on kiivastunut ja nykyisin uusia konserttiohjelmistoja valmistetaan vuosittain useita. Lisäksi Seitakuoro on tarttunut erikoisprojekteihin negospirituaaleista teatterispektaakkeleihin. 2010-luvulla Seitakuoro onkin parempi kuin koskaan ja lunastanut ykköspaikkansa lappilaisen kuoro-osaamisen lähettiläänä.

Ohjelmisto

Tärkeimpänä linjana Seitakuorolla on ohjelmistonsa valinnassa löytää aina kuorolle sopivaa ja hyvin soivaa musiikkia. Kuoro pyrkii kuulaaseen ja tasapainoiseen, myös pianissimoissa rikkaaseen sointiin, mutta ei toki kavahda vahvempiakaan tehoja tai erilaisten tyylikeinojen kokeiluja tarpeen mukaan. Tarvittaessa Seitakuoro on valmis uusienkin äänenkäyttötapojen opetteluun, kuten mm. työväenlaulu- tai negrospirituaalikonserteissa oli tarpeen. Konserttiohjelmat pyritäänkin järjestämään aina kokonaisuuksiksi, jolloin paneudutaan myös laulettavan musiikin ominaisiin piirteisiin.

Jo Seitakuoron säännöissä mainitaan kuoron tavoitteeksi lappilaisen musiikin esiintuonti. Sen lisäksi kuoro haluaa myös tuoda lappilaisen yleisön kuultavaksi haasteellista ja vaativaa a cappella -kuoromusiikkia, säestyksellisiä kamari- ja orkesteriteoksia sekä teemallisia erityisproduktioita. Laajemmin ajatellen Seitakuorolla on ohjelmistossaan neljä painopistealuetta:

1. Nykymusiikki

Ohjelmistoon on valittu viime aikoina paljon uutta musiikkia 1990- ja 2000-luvuilta. Säveltäjänimistä voi mainita mm. Arvo Pärtin, Urmas Sisaskin, Eric Whitacren sekä suomalaisista Jaakko Mäntyjärven, Pekka Kostiaisen, Kai Niemisen ja Kullervo Karjalaisen. Keväällä 2005 Seitakuoro esitti kevätkonsertissa kantaesitykset Jukka Kankaisen ja Esa Tikkalan sävellyksistä. Muukin konserttiohjelma oli koottu uudesta suomalaisesta kuoromusiikista. Keväällä 2008 Seitakuoron konserttiohjelma koostui kokonaisuudessaan 1900- ja 2000-luvuilla sävelletyistä lappilais- ja kalevalahenkisistä lauluista. Myös 50-juhlavuonnaan 2011 Seitakuoro esitti pääsääntöisesti uutta suomalaista kuoromusiikkia, tärkeässä osassa erityisesti Seitakuorolle sävelletyt kappaleet, joista uusimpana syksyllä 2011 kantaesitetty Jan Hellbergin Tunturilauluja-kokoelman teksteihin säveltämä laulusarja Tunturikulkijan tunnelmia. Vuosina 2012 ja 2013 säveltäjäniminä olivat mm. Arvo Pärt, Peteris Vasks, Einojuhani Rautavaara ja Egil Hovland ja ovat palanneet ohjelmistoihin senkin jälkeen. Keväällä 2014 Seitakuoro esitti viiden ruotsalaisen ja tanskalaisen säveltäjän Nordic Stabat Materin. Ennen Seitakuoroa teos oli esitetty Suomessa vain kerran. Vuosi 2019 huipentui Seitakuoron sävellyskilpailun finaalikonserttiin, jossa kuultiin kantaesitykset Joona Sarasteelta, Mari Liukkoselta, Niels Burgmannilta ja Kari Pappiselta.

2. Kansallisromantiikka

Seitakuoron ohjelmistoon kuuluu myös klassista suomalaista kamarikuoromusiikkia sekä kansanlauluja. Madetoja, Fougstedt, Kuula, Kotilainen jne. ovat monille tuttuja nimiä. Keväällä 2004 Seitakuoro toteutti teemakonserttikiertueen ”Eräs kesäinen rakkaustarina” Lapin läänissä. Konsertti oli punottu yhteen puhutun tarinan avulla, välilauluina kuultiin kansanlauluja ja kansallisromanttisen kuoromusiikin klassikoita. Keväällä ja syksyllä 2010 Seitakuoro konsertoi Helmet-ohjelmistolla, joka koostui suomalaisen kansallisromanttisen kuoroaarteiston rakkaimmista kappaleista. Suomen täyttäessä 100 vuotta vuonna 2017 konsertoi Seitakuoro kavalkadilla lauluja Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniltä. Mukana oli itseoikeutetusti mm. Sibeliusta, Kuulaa, Madetojaa ja Fougstedtia. Perinteistä musiikkia kuullaan aina myös Seitakuoron joulukonserteissa.

3. Vanha musiikki

Seitakuoro on laulanut myös useita renessanssiajan säveltäjien teoksia. Säveltäjänimistä voi mainita esim. Antonio Lottin, Cristobal de Moralesin ja Willam Byrdin. Keväällä 2003 Seitakuoro esitti Allegrin Misereren ensimmäistä kertaa Rovaniemellä. Myös barokkiajan musiikkia löytyy ohjelmistosta paljon. 1990-luvun lopulla Seitakuoro esitti mm. Bachin Johannes-passion sekä Buxtehuden joulukantaatteja. Vuosina 2006-2008 Seitakuoro esitti Marc-Antoine Charpentierin Messe des Mortsin usealla paikkakunnalla. Charpentierin musikkia oli mukana myös kevään 2014 pääsiäiskonsertissa, jossa modernin Nordic Stabat Materin vastapainoksi esitettiin Charpentierin pelkistetty versio Stabat Materista. Vuonna 2016 Seitakuoron miehet osallistuivat KontraPunctum – vanhan musiikin festivaalille Rovaniemellä ja esittivät konsertillisen uskonpuhdistusajan suomenkielistä gregoriaanista musiikkia. Jouluna 2017 konsertoitiin puolestaan Piae Cantiones -sävelmin. Hetan musiikkipäivillä 2019 ohjelmassa oli mm. J. S. Bachin kantaatti Christ lag in Todesbanden yhdessä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa.

4. Orkesterisäestykselliset teokset

Orkesterisäestyksellisten kuoroteosten esittäminen on kuulunut Seitakuoron tavoitteisiin jo vuosikymmeniä. Vuosien varrella esitetyistä teoksista voi nostaa esiin mm. seuraavat:

  • Bachin pääsiäis- ja joulukantaatit
  • Bachin Johannes- ja Markus-passiot
  • Buxtehuden joulukantaatit
  • Schutzin Psalmi 103 ja 84
  • Purcellin Dido ja Aeneas -ooppera
  • Heikki Sarmannon Pohjoisia kuvia
  • Mozartin c-mollimessu ja Missa Brevis in D
  • Saint-Sëansin jouluoratorio
  • Faurén Requiem
  • Charpentierin Messe des Morts
  • Verdin Requiem
  • Kõrvitsin Kreegi vihik
  • Pärtin Te Deum
  • Duruflén Requiem
  • Hovlandin Agnus Dei
  • Pärtin Berliner Messe
  • Vasksin Missa ja Dona nobis pacem
  • Ellerbyn Mass of St. Thomas Aquinas
  • Hidasin Requiem

Matkat, kilpailut
& tapahtumat

Seitakuoro on historiansa aikana matkustanut ahkerasti niin kotimaassa kuin muuallakin Euroopassa. Lisäksi taskussa on menestystä erinäisissä kilpailuissa ja tapahtumissa. Lue lisää alta!

Kotimaanmatkat

Kotimaanmatkat ovat keskittyneet yleensä Lapin alueelle, onhan Seitakuoron yksi tarkoitus edistää nimenomaan lappilaisten musiikintuntemusta. Jo edelliseen 15 vuoteen mahtuu paljon.

Keväällä 2004 Seitakuoro järjesti Lapin läänin konserttikiertueen ja teemakonsertti ”Eräs kesäinen rakkaustarina” kuultiin yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla Rovaniemen lisäksi. Keväällä ja syksyllä 2008 Seitakuoro tarjosi lappilaisille kuulijoille konsertin teemalla ”Juuret”. Kalevalaiseen ja lappilaiseen perinteeseen pohjautuvaan ohjelmistoon kuului paljon myös lappilaisten säveltäjien tuotantoa. Konsertti esitettiin Kemissä, Rovaniemellä ja Pyhätunturin Aittakurussa. Musiikillinen yhteistyö oli muutenkin vuonna 2008 erityisen aktiivista Kemi-Tornion alueella. Pääsiäisenä Seitakuoro toteutti Länsi-Pohjan Oratoriokuoron ja Kemin kaupunginorkesterin kanssa Verdin Requiem -konsertit Kemissä ja Rovaniemellä, ja pyhäinpäivänä Seitakuoro esitti Charpentierin teoksen Messe des Mortsin Alatornion ja Keminmaan kirkoissa Länsi-Pohjan jousikvartetin sekä urkuri Tauno Saviojan säestyksellä.

Vuonna 2009 konsertoitiin pääsiäisen aikaan Rovaniemen lisäksi myös Enontekiössä ja Jällivaarassa osana Hetan musiikkipäiviä. Vuoden 2010 Helmet-konsertti puolestaan esitettiin Rovaniemen lisäksi Tervolassa ja Luostolla osana LuostoClassic-festivaalia.

Keväällä 2012 Seitakuoro lähti valloittamaan Etelä-Suomen suurempien kaupunkien konserttisaleja. Konsertissa palattiin edellisen syksyn juhlakonsertin tunnelmiin ja mukana ohjelmassa olivat Jan Hellbergin Tunturikulkijan tunnelmia, Kullervo Karjalaisen Joikaiskaamme ja Arktisia näkyjä sekä Heikki Sarmannon koko Pohjoisia kuvia -sarja. ”Arktisia näkyjä” -konsertti esitettiin Kuopion Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa, Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa ja Oulun Musiikkikeskuksen Tulindbergin salissa ihastuneille yleisöille.

Joulukonsertteja Seitakuoro on laulanut Rovaniemen lisäksi lähes vuosittain myös muilla paikkakunnilla kuten Sallassa vuonna 2007 ja Kemijärvellä vuonna 2008. Jouluna 2012 vierailtiin Kittilässä ja Sodankylässä ja jouluna 2013 Tervolassa ja Ranualla.

Vuonna 2013 konsertoitiin myös Kemissä Kemin kaupunginorkesterin kanssa. Ohjelmistossa olivat tuolloin Vasksin Missa ja Pärtin Te Deum. Negrospirituaaliohjelmistoa esitettiin vuonna 2013 Inarissa ja seuraavana vuonna Torniossa ja Oulussa. Vuonna 2014 Oulussa esitettiin myös Nordic Stabat Mater pääsiäisenä yhdessä sellisti Lauri Angervon kanssa. Loppuvuodesta 2014 käytiin vielä Kemijärvellä Estonia-muistokonsertin kanssa.

Vuonna 2015 oli jälleen aika piipahtaa Kemin kaupunginorkestrin vieraana, kun Verdin Requiem esitettiin sekä Kemissä että Oulussa. Kemijärven Yöttömän yön festivaalilla vierailtiin hyytävässä kesäsäässä sekä heinäkuussa 2016 että 2017. Myös Lapin kuorojen yhteiskonsertit ovat kuljettaneet ympäri Lappia: vuonna 2017 Luostolle, vuonna 2019 Tornioon ja vuonna 2020 Sodankylään.

Ulkomaanmatkat

Seitakuoro teki 70- ja 80-luvuilla paljon konserttimatkoja Lapissa ja pohjoiskalotin alueella. Norjassa ja Ruotisissa vierailtiin lähes joka vuosi. Konserttimatkoja on sittemmin tehty myös Saksaan, Tshekkiin, Viroon ja Islantiin.

Kevätkausi 2006 huipentui ulkomaanmatkaan Viroon. Loistavasti onnistuneella matkalla Seitakuoro mm. konsertoi kuoronjohtaja Kadri Joametsin kotikaupungissa Tartossa sekä yliopiston juhlasalissa että Salemin kirkossa ja osallistui Pärnun kansainvälisille kuorofestivaaleille. Pärnun festivaaleilla Seitakuoro osallistui myös kansanlaulukilpailuun, josta tuloksena oli kultainen diplomi. Yhteensä kilpailuun osallistui kolmetoista kuoroa, joista Seitakuoro arvioitiin toiseksi parhaaksi.

Kesällä 2009 Seitakuoro osallistui Festival of Songs -tapahtumaan Tshekin Olomoucissa. Seitakuoro menestyi kilpailuissa erinomaisesti: kotiintuomisiksi saatiin molempien kilpasarjojen voitto ja kaksi kultamitalia. Menestyksen myötä avautui paikka myös festivaalin finaaliin, jossa kuoro sijoittui koko festivaalin viiden parhaan joukkoon. Finaalin voitto meni tällä kertaa Sloveniaan. Festival of Songs -kuorotapahtuma järjestettiin vuonna 2009 jo 37. kerran ja siihen osallistui 117 kuoroa 12 eri maasta. Laulajia festivaaleilla oli yli 3600.

Kesällä 2011 kuoro suuntasi Puolaan, Krakovan kansainvälisille Cracovia Cantans -kuorofestivaaleille. Festivaaleille ja kilpailuun oli ilmoittautuneiden kuorojen jokosta valittu noin 30 juryn mielestä parasta kuoroa. Taso olikin todella kova, osa kuoroista läheteli, ellei jopa jo ollut ammattilaistasoa. Seitakuoro kisasi kovassa seurassa hyvin, parhaana palkintona erikoiskunniamaininta (neljäs sija) sekakuorojen sarjassa. Kuoro osallistui myös hengellisen musiikin sarjaan ja onnistui erinomaisesti suuressa katedraalissa järjestetyssä kilpailuesityksessään. Tällä kertaa siitä ei kuitenkaan herunut pistesijoja.

Keväällä 2015 osallistuttiin Murmanskissa Venäjälllä Barents Bird -festivaalille yhdessä rovaniemeläisistä muusikoista kootun bändin kanssa. Matkalla Seitakuoro esiintyi sekä itse negrospirituaaliohjelmistollaan että osana suurkuoroa festivaalin avajaiskonsertissa.

Joulun alla 2016 Seitakuoro kisasi hengellisen musiikin festivaalilla Kaunasissa, Liettuassa. Kuoro osallistui sekä joululaulujen sarjaan, johon oli annettu tarkat määreet laulettavista kappaleista, sekä vapaampaan spirituaalien sarjaan. Spirituaalit räjähtivätkin kaikuisassa salissa voimallisesti irrottaen pölyt kuulijoiden korvista. Joululaulusarjassa tunnelmoitiin herkemmin. Tuomaristo oli kuitenkin hyvin menneistä suorituksista huolimatta tiukkana eikä alle 90 pisteen tulokset riittäneet enää loppukahinoihin. Tunnustus ”Most Expressive Choir” lämmitti kuitenkin mieltä, sillä siihen kuorossa oli juuri viime aikoina eniten panostettu.

Kesällä 2019 Seitakuoro pääsi mukaan once in a lifetime -tapahtumaan, kun se osallistui Viron laulu- ja soittojuhlille, jotka juhlien 150-vuotisen taipaleen kunniaksi olivat entistäkin suuremmat: yhteensä laululavalle ja sen ympäristöön kokoontui yli 100 000 laulajaa ja kuulijaa! Seitakuoro oli läpäissyt tiukan videokarsinnan myös valikoitujen kuorojen joukkoon ja sai esiintyä suurkonsertissa kahtena päivänä. Sanat eivät riitä kuvailemaan tunnelmaa ja elämyksiä, niin mullistavilla kokemuksilla kuorolaisten mielet täyttyivät!

Kilpailut

Seitakuoro on osallistunut myös erilaisiin kuorokilpailuihin ja -katselmuksiin. Voittoja ja hyviä sijoituksia on tipahdellut tasaiseen tahtiin. Seitakuoroa on kiitelty etenkin pehmeästä soinnistaan.

  • 2002 Sulasolin laulu- ja soittojuhlat Haminassa, kuorokatselmus: I kategoria
  • 2003 Tampereen Sävel, kuorokatselmus: 2 hopealeimaa
  • 2006 Pärnun kansainvälinen kansanlaulukilpailu: kultainen diplomi, kilpailun toiseksi paras kuoro
  • 2007 Sulasolin laulu- ja soittojuhlat Porissa, kuorokatselmus: I kategoria
  • 2009 Festival of Songs, Olomouc, Tshekin tasavalta: kategorian voitto ja kultamitalit kahdesta kilpailukategoriasta, sijoittuminen festivaalin viiden parhaan kuoron joukkoon
  • 2011 Krakovan kansainvälinen kuorofestivaali ”Cracovia Cantans”, Puola: erikoiskunniamaininta (neljäs sija) sekakuorojen sarjassa, osallistuminen myös hengellisen musiikin sarjaan
  • 2016 Kaunasin kansainvälinen hengellisen musiikin kuorofestivaali ”Cantate Domino”, Liettua: The Most Expressive Choir -kunniamaininta.
Tapahtumat

Seitakuoro on osallistunut toimintavuosiensa aikana lukuisiin kuoro- ja muihin musiikkitapahtumiin. Vakiokohteiden eli Hetan musiikkipäivien ja Jutajaisten lisäksi Seitakuoro on esiintynyt mm. Sallan musiikkipäivillä, Tampereen Sävelessä ja Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla eri paikkakunnilla.

  • Sallan musiikkipäivät 2002
  • Sulasolin laulu- ja soitojuhlat Haminassa 2002
  • Hetan musiikkipäivät 2003
  • Tampereen Sävel 2003
  • Vaasan kuorofestivaali 2005
  • Pärnu International Choir Festival, Viro 2006
  • Sulasolin laulu- ja soittojuhlat Porissa 2007
  • Hetan musiikkipäivät 2009
  • Festival of Songs, Olomouc, Tshekin tasavalta 2009
  • LuostoClassic 2010
  • Cracovia Cantans, Krakovan kansainvälinen kuorofestivaali, Puola 2011
  • Barents Bird -monitaidefestivaali, Murmansk, Venäjä 2015
  • Cantate Domino, Kaunasin kansainvälinen hengellisen musiikin kuorofestivaali, Liettua 2016
  • KontraPunctum – vanhan musiikin festivaali, Rovaniemi 2016
  • Yöttömät yöt -festivaali, Kemijärvi 2016 ja 2017
  • Hetan musiikkipäivät 2019
  • Minu arm, Viron 150-vuotislaulu- ja tanssijuhlat, Tallinna, Viro 2019

Leikekirja

Leikekirjaa voit selata myös täällä.

Kuo­ro­teos­ten kom­pas­si näytti poh­joi­seen

Leikekirja

”– Harvoin pääsee kuulemaan tunnin sisällä neljää upouutta kuoroteosta – saati antamaan demokraattisen yleisöäänensä sävellyskilpailussa. Sunnuntaina Rovaniemellä kuulijat saivat samalla istumalla äänensä kuuluviin ja menolipun pohjoisesta inspiroituneisiin sävelmaisemiin, kun Korundi-salissa kuultiin neljä Seitakuoron sävellyskilpailun finaaliin edennyttä kantaesitystä. Lappilaisen ja Lappiin liittyvän musiikin esiintuontiin erikoistunut Seitakuoro lanseerasi valtakunnallisen Uutta kamarikuoromusiikkia pohjoiseen -sävellyskilpailun keväällä 2019. Kilpailun reunaehdot raamittivat myös finaalikonserttia: 10–20-minuuttisten, haasteellisten kuoromusiikkisävellysten tuli soveltua vähintään neliääniselle kamarikuorolle, ja yhdelle tai kahdelle orkesterisoittimelle. Kilpailun teema, lappilaiset elämät ja eläimet, tuli olla läsnä uusien sävellysten teksteissä.

— Kaikki neljä finaaliversiota kärsivät sanakadosta, johon lääkkeenä olisi voinut olla artikuloinnin selkeyttämisen lisäksi käsiohjelmasta löytyvät lyriikat. Nyt osa tarinallisuudesta jäi nuottirivien väliin, mikä harmitti etenkin Helsingin Matteuksen seurakunnan kirkkomuusikko Niels Burgmannin Elämä herää -teoksen (2019) kohdalla, jonka sanoissa oli käytetty kahta Nils-Aslak Valkeapään runoa. Konsertin hipihiljaisimman alun jälkeen teos heräsi silti hienostuneine vibrafoniväreineen eloon, yhdessä luonnon kiertokulun kanssa. Viipyilevä loppu hehkui elämänviisasta valoa.”

Seitakuoron Uutta kamarikuoromusiikkia pohjoiseen -sävellyskilpailun finaalikonsertti Korundi-salissa 24.11.2019.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 26.11.2019

Hetan klassinen henki kantaa

Leikekirja

”– Ikuisen oloisesti paistava aurinko, kevään korkeita taivaita, pälville lähes silmissä sulava Ounastunturin rinne, iltayön kajossa metsänrajasta kohoava täysikuu. Näissä maastoissa asuu hyvinvoiva keski-ikäinen, jonka vahvan peruskunnon taustalla taitaa olla talvinen kestävyysurheilu, hiihto – sekä pitkäjänteinen kulttuurityö klassisen musiikin pohjoisena laatuestradina. Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaa juhliva Hetan Musiikkipäivät ei ole tosin urautunut yhdelle ladulle – vaikka ulkoilukelejä piisasi – vaan tarjosi kamari- ja kirkkomusiikin lisäksi merkkivuonnaan myös uunituoreita säveliä Suomen huipulta. Hetan Musiikkipäivät – alun perin Mauno Astalan järjestämä tapahtuma Musiikkia pohjoisessa – kehittyi 1960-luvun lopulla Seitakuoron musiikkia ja hiihtoa yhdistäneiden harjoitusleirien ympärille. Puolivuosisataiseksi festivaaliksi ei silti vartuta tuosta vain. Sitkeyden lisäksi vaaditaan visiota, työtä, sisältöä ja yhteisöä; hyötyä on varmasti myös kuulusta Hetan hengestä.

— Juhlavuonna tehtiin juurevia paluita ja nautittiin punnituista konserttiohjelmistoista. Yksi tunnearvokas hetki oli Seitakuoron ja KPKO:n yhteisversio ensimmäisillä Musiikkipäivillä vuonna 1969 esitetystä Bachin kantaatista Kristus kuolon kahleissa – sekä läpivalaistunutta pyhyyttä hohkava Pēteris Vasksin Dona nobis pacem.”

Hetan musiikkipäivät 14.–21.4.2019

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 23.4.2019

Sei­ta­kuo­ro lauloi rak­kau­del­la maail­maa pa­rem­mak­si

Leikekirja

”Monet asiat voidaan tehdä kolmella tavalla: oikealla, väärällä ja hippien tavalla. Toinen vanha vitsi kehottaa hälyttämään rikospaikalle hipin poliisin sijaan – all you need is love! Seitakuoron vapputrilogian päättävässä konsertissa kuultiin rauhan ja rakkauden lauluja. Loppuunmyyty konsertti oli sanalla sanoen hauska, mutta ei onneksi vitsikkään naurettavalla tavalla.

— Kuorolaiset ja säestäjät olivat pukeutuneet asianmukaisen kirjaviin hippikuteisiin aurinkolaseineen ja koruineen päivineen. Rooliasut selvästi helpottivat soololaulajia eläytymisessä, mutta niistä huolimatta myös arkuutta ilmeni mikrofoniin laulamisessa. Puoliakustisen, eittämättä ammattitaitoisen säestysryhmän, sointi oli hivenen tukkoinen ja laulua peittävä. Toisaalta kuoron soinnista tuntui puuttuvan voimaa ja energiaa edellisiin vappukonsertteihin verrattuna, enkä tällä tarkoita taistolaista huutolaulua. Joka tapauksessa, kaikki kuullut numerot olivat äärimmäisen sympaattisia ja saivat hymyt huulille. Suosionosoitukset olivat suorastaan myrskyisiä: lauantaina olimme kaikki rinta rinnan samalla puolella.”

Rakkauden ja Rauhan lauluja. Seitakuoron vappukonsertti Korundi-salissa 28.4.2018.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 30.4.2018

Rovaniemen kirkko sointien katedraalina

Leikekirja

”Rovaniemen kirkossa kuultiin toisen adventtisunnuntain iloksi vanhaa joulumusiikkia aina 1000-luvun Ranskasta saakka, kun juhlavuottaan viettävä lauluyhtye Punctumin tuottama Piae Cantiones -lauluista koostuva neliosainen konserttisarja sai suurenmoisen päätöksensä. Mukana esiintymässä olivat oululainen Cappella pro Vocale ja Seitakuoro. Kuuntelijoiden mielenkiintoa ylläpitivät paitsi kauniit laulut, myös kiinnostavat sovitukset eri kokoonpanoille sooloista sekakuoroon.

Heti konsertin aloitus oli vaikuttava; Nobis est natus hodie laajeni ja laskeutui parvelta täyttäen lopulta katedraalin kakofonisella, massiivisella moniäänisyydellä. Siitä käynnistyi hieno, monitasoinen matka eurooppalaisen vokaalimusiikin kulttuurihistoriaan, jonka eri osat ja yksityiskohdat viipyilivät eri väreissä. Esitystapaa ei tässä voi moittia ainakaan harmaan koruttomaksi, vaikka se katsotaankin usein tyylitraditioon kuuluvaksi. — Ylevöittävä konsertti päättyi mahtavaan In dulci jubiloon, eikä ylimääräisiä enää kuultu; kaikki Piae Ccantiones -kokoelman 94 laulua on nyt esitetty.

Piae Cantiones 2017, konsertti 4/4: kuorolle sovitettuna. Vanhan musiikin lauluyhtye Punctumin, lauluyhtye Cappella pro Vocalen ja Seitakuoron konsertti Rovaniemen kirkossa 10.12.2017. Musiikin johto Mikko Vehkaperä.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 12.12.2017

Seitasaundi oli raikas ja nuorekas

Leikekirja

”Vuonna 1961 perustettu Seitakuoro tunnetaan hyväsointisena sekakuorona. Sointi on ollut pitkään varsin tunnistettava kenties muutaman avainlaulajan ansiosta. Tiistainakin siitä oli vielä erotettavissa vahvoja yksittäisiä ääniä, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Ilahduttavinta oli kuitenkin ”seitasoundin” raikastuminen; kuoro kuulosti tiistaina nuorekkaalta ja tuoreelta, paikoin jopa makealta. Eikä kysymys ollut pelkästään soinnista; osuutensa pierteään yleiskuvaan antoi kuoronjohtaja Kadri Joamets, jonka olemuksessa vaikutti olevan aiempaa lempeämpää jämäkkyyttä.

— Ylimääräisenä numerona kuultiin iki-ihana kansanlaulu Kaipaava, jonka suruisan kaunis rallatteleva melodia kaihoisine sanoituksineen tuntui taatusti sydämissä asti. ”Ilman kuuta ja aurinkoa tämä maailma pimiä on”, mutta onneksi meillä on Seitakuoro.”

Sadan vuoden säveliä. Kuoromusiikkia Suomen itsenäisyyden ajalta. Seitakuoron konsertti Korundi-salissa 31.10.2017.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 2.11.2017

Sielunmessu romantikon käsissä

Leikekirja

”Kaikille sotien uhreille omistettu seitsenosainen Requiem toteutettiin koko laajuudessaan Rovaniemellä ensimmäistä kertaa. Kirkossa nähtiin esiintymässä lähes 140 muusikkoa ja avustajaa, jotka olivat käytännössä lähes kaikki pohjoisen edustajia.

Teoksen orgaanisena osana kuultiin taitavia solisteja, jotka oli asianmukaisesti sijoitettu laulamaan yhdessä kuorolaisten kanssa puhaltajien taakse. Kenties massiivisesta soinnista johtuen erityisesti naissolisti jäivät koulutetun huolellisesta artikulaatiosta ja kauniista äänenmuodostuksesta huolimatta paikoin katsveeseen. Miehet onnistuivat puolestaan luomaan painetta, jonka turvin selvittiin lievästä kireydestä huolimatta kunnialla kaikkein äänekkäimmistä kohdista. Kuorot soivat läpi teoksen ryhdikkään uljaasti, mutta siellä täällä oli kuultavissa soinnilsta epäyhtenäisyyttä.”

Lapin sotilassoittokunnan konsertti. Jaakko Nurila, johtaja. Solistit. Seitakuoro, Jokilaaksojen oratoriokuoro ja Meri-Lapin oratoriokuoro. Rovaniemen kirkossa 21.5.2017.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 23.5.2017

Kuorokisamatkan onnistunut kenraaliharjoitus

Leikekirja

”– Mistään julisista harjoituksista ei ollut kyse, vaikka esintyminen toimi varmasti myös tärkeänä viime hetken kisakuntotestinä. Vartinmittaiset kilpakategoriat – joululaulu- ja negrospirituaalisarjat – sisälsivät yhteensä kahdeksan varsin viimeisteltyä teosta joiden detaljimaisiin notkahduksiin ehtii tehdä hienosäätöä vielä ennen loppuviikkoa. Kisaohjelmistot versioitiin ilman nuottikansioita, joten kuorolaiset seurasivat intensiivisesti johtajaansa, Kadri Joametsia, ja eläytyivät teosten vaihteleviin maailmoihin.

Konsertin aluksi kuultu joululaulusarja vei hartaiden juhlatunnelmien lisäksi myös aikamatkalle. Aivan ensimmäisenä sykähdyttänyt Francisco Guerreron Ave Virgo Sanctissima hehkui renessanssin joulurauhaa lähes puolen vuosituhannen päästä. — Huomion vei silti kategorian[sa] viimeisenä Elijah Rock, jonka kerroksellinen rytmiikka herättivät jopa tanssijalat.”

In Dulci Jubilo. Seitakuoron jouluinen matkaanlähtökonsertti Rovaniemen kirkossa 12.12.2016. Johtajana Kadri Joamets.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 14.12.2016

Pyhää on hyvä musiikki

Leikekirja

”Pyhäinpäivän aaton konsertti käynnistyi raskaasti Franz Lisztin Te Deum I:llä. Parvelta esitetty sinänsä juhlava, vanha kristillinen hymni kärsi tukkoisuudesta, levottomasta fraseerauksesta ja soinnillisesta epätasapainosta erityisesti laulajien ja urkujen välillä.

— Kuorolaulajista kuulee ja näkee, milloin esitettävä kappale on erityisen mieluinen. Lapin sotilassoittokunnan ja Seitakuoron yhteistyönä toteutetussa konsertissa tämä hetki koettiin englantilaissäveltäjä Martin Ellerbyn (s. 1957) viisiosaisen messun aikana. Sama oli aistittavissa myös yleisöstä, eikä pelkästään osien välissä kuuluneiden aplodien perusteella. Mass of St. Thomas Aquinas oli lähes napakymppi. Piston johdolla sotilaat malttoivat antaa dynaamista tilaa kuorolle, joka puolestaan tuntui luottavan kapellimestariin täydellisesti.”

Sanctus. Lapin sotilassoittokunnan ja Seitakuoron konsertti Rovaniemen kirkossa 4.11.2016. Juha Pisto, johtaja.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 7.11.2016

KontraPunctumin avauskonsertissa onnistumisia

Leikekirja

”– Seitakuorolta voi nykyään odottaa mitä tahansa, kenties siksi varhaisen laulumusiikin esittäminen miesvoimin ei sinänsä ollut yllätys. Hiukan yllättävää oli konsertin taso kokonaisuutena; informatiivinen käsiohjelma oli huolellisesti laadittu, mustat esitysasut asiallisia ja koreografiat tyylikkään vähäeleisiä.

Sävelmät laulettiin pääosin hyvin, mutta selviä lipsahduksiakin kuultiin. Viisitoista kappaletta yhdeksäntoista sijaan olisi tiivistänyt konserttia paitsi ajallisesti, myös laadullisesti; konsertteihin ei kannata tuoda puutteellisesti harjoiteltuja numeroita yleisön eteen esitettäväksi. Välillä tempot vaikuttivat turhan kiivailta, eivätkä fraasien väliset tauot saaneet riittävästi aikaa soida. Osalle laulajista moni kappale oli ehkä liiankin ”corkeuxes”, niin kireäksi sointi paikoin pingottui. Onnistumisiakin tuli todistetuksi. Kokoonpanojen ja paikkojen vaihteleminen piti mielenkiintoa yllä. Merkillepantavaa olivat myös erinomaiset soolosuoritukset, joista tässä nostettakoon esille festivaalijohtaja Mikko Vehkaperän ja Timo Kotilaisen osuudet konsertin loppupuolella.”

Gregorian. Kynttiläkonsertti varhaisen suomenkielisen gregoriaanisen laulun säestämänä Rovaniemen kirkossa 26.5.2016. Mikko Vehkaperä, musiikin johto.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 28.5.2016

Sei­ta­kuo­ro pu­na­kuo­ro­na: on­nis­tu­nut muun­tau­tu­mis­leik­ki vil­lit­si yleisön

Leikekirja

”– Vaarana oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan asian vääntäminen mukahauskaksi parodiaksi tai jopa kitsch-asenteeksi, jossa Milan Kunderan sanoin syntyy tarve tutkia itseään kaunistavan valheen peilistä ja saada siitä liikuttunutta, sentimentaalista tyydystä. Päinvastoin, kaikki tuntui palvelevan itse tarkoitusta vailla ironian häivääkään. Kaikilla laulajilla näytti olevan vilpittömästi hauskaa Korundin lavalla. Rouheahkon klangin omannut ”Työväen orkesteri” säesti kohtalaisen moitteettomasti, joskin äänenvoimakkuus etenkin konsertin alussa peitti turhan pehmeästi liikkeelle lähtenyttä kuoroa; kaikista sanoista ei saanut selvää.

— Solistivalinnat olivat kautta konsertin vallan mainiosti onnistuneet. Erityismaininnan ansaitsee tässä yhteydessä Bella Ciaon mahtavasti tulkinnut Jarmo Vähä-Ruona. On hienoa , että Seitakuoro oli valmistautunut konserttiin huolella. Pienet kömmähdykset eivät haitanneet, vaan tuntuivat kaikessa inhimillisyydessään kuuluvan opittuihin perusasioihin. Seitakuoron loppuunmyyty työväenlaulukonsertti oli sanalla sanoen menestys.”

Seitakuoron työväenlaulukonsertti Korundi-salissa 30.4.2016.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 30.4.2016

Kuvia pohjoisesta – Visions of the North

Leikekirja

”Rovaniemen ylpeys Seitakuoro on tehnyt uuden äänitteen, joka tavallaan on katsaus kuoron menestyksekkääseen menneisyyteen ja kurkistus loistokkaaseen tulevaisuuteen. Levyn ohjelmisto koostuu monipuolisesti erityyppisistä teoksista, jotka hienosti kertovat kuoron osaamisesta.

Seitakuoron taso on mielestäni noussut entisestään. Erityisesti eri äänten välinen tasapaino eli balanssi on kohdallaan. Välillä tosin tuntuu, että naisäänet ovat vallalla, mutta mielestäni se liittyy enemmänkin kulloisenkin teoksen kudokseen kuin miesäänten heikkouteen. — Seitakuoron sointi on miellyttävä, laulaminen luontevaa ja rytmin käsittely toimii tarkasti. Jos jotain kehittämiskohdetta haluaisi sanoa, voisi kuoro jatkaa äänenmuodostuskoulutuksen antamista laulajilleen. Joistakin yksityiskohdista huomaa pieniä intonaatiopuutteita ja äänellisiä ”raakuuksia”, joita voisi kypsyttää laulukoulutuksella. Tällä osaamistasolla se alkaa olla jo edellytys eteenpäin menemiselle.”

Seitakuoro, joht. Kadri Joamets. Alba NCD 52. Äänitys Enno Mäemets/Editroom Oy.

Reijo Kekkonen, Sulasol-lehti 4/2015

Pohjoinen kamarikuoro raikkaana

Leikekirja

”– Heikki Sarmannon sarjaa Pohjoisia kuvia kuoro on esittänyt vuodesta 1998 ja Kullervo Karjalaisen Syksyä sekä Erkki Apajalahden kappaletta Laulavat Lapinki lapset 70-luvulta lähtien. Levyllä kuullaan myös uudehko Kai Niemisen eteerinen sarja Unen Maasta…, Eino Kirvessalon Suvi veräjän suulla, jossa on vavahduttavan kauniit Einari Vuorelan sanat, ja Jukka Kankaisen Suvinen sarja, jonka Seitakuoro aikoinaan kantaesitti.

Valtaosa levyn kappaleista lauletaan erinomaisen puhtaasti ja ne asettavat riman korkealle heti alussa. Kuorolle uudemmat kappaleet eivät kuitenkaan kuulosta aivan varmoilta eivätkä siten yllä samaan puhtauteen. Diskanttiäänien nuorisokuoromaiseen soundiin toivoisi lisää syvyyttä ja varmuutta. Levyllä kuullaan vain muutamia sooloja ja herää ajatus siitä, että samaa sooloa kannattaisi olla laulamassa yksi tai kolme laulajaa, ei kahta. Jatkossa kannattaa kiinnittää huomiota kuoronjohtajan ja laulajien väliseen yhteistyöhön, jotta hengityksien jälkeiset aloitukset olisivat aivan yhtäaikaisia. Levy sekä alkaa että päättyy perinteisemmillä kappaleilla, ja uudet teokset on sijoitettu keskelle. Kuoron sointi säilyy läpi levyn raikkaana. Kuoro kykenee sekä riehakkaan räiskyviin että rauhallisen tyyniin tulkintoihin. Pianot ovat herkkiä mutta toisinaan arkoja ja fortet vahvoja sekä määrätietoisia. Basson matalat äänet soivat kauniisti ja tuntuvat olevan hyvin kohdallaan.”

Kuvia pohjoisesta. Sekakuoroteoksia, säv. Heikki Sarmanto, Jukka Kankainen, Kai Nieminen, Kullervo Karjalainen, Eino Kirvessalo ja Erkki Apajalahti. – Seitakuoro/Kadri Joamets. (Alba, NCD 52)

Saara Lampela, Yle Klassinen 26.11.2015

Spektaakkeli ei säkenöi, mutta siihen mahtuu hienoja hetkiä

Leikekirja

”Odotukset teatteriesitykselle ovat harvoin niin korkealla kuin Rovaniemen teatterin Kumisevan hangen kohdalla. Pirkko Arstilan käsikirjoitukseen pohjautuva musiikkifantasia on melkoinen voimainponnistus ja satsaus, jossa mukana on niin kolmikymmenpäinen Seitakuoro, lukuisia paikallisia ammattilaisia kuin taitavia vierailijoitakin. — Visuaalinen ja äänellinen nautittavuus ei kuitenkaan poista sitä, että spektaakkeli jää varsin valjuksi elämykseksi. — Parhaimmillaan teos, jossa on vähän kaikkea, voisi olla kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Nyt se ainakin minusta oli lähinnä tylsä. Tuli mieleen, olisiko esitys toiminut paremmin sanattomana, vahvaan visuaalisuuteen ja musiikin voimaan luottaen. Silloin se antaisi enemmän tulkinnan varaa ja tilaa katsojan omalle kokemukselle.

— Seitakuoro laulaa taivaallisesti, sointi vaihtelee muhevan massiivisesta heleän kuulaaseen. Fyysinen ilmaisu ei ymmärrettävästi kaikilla ole se vahvin alue, ja se valitettavasti näkyy kokonaiskuvassa. Outi Kallaksen koreografiat ovat toimivia, mutta muutama ammattitanssija ei pysty paikkaamaan kokonaisuuden harrastelijamaisuutta. — Katsomosta kuului myös positiivisia kommentteja, ja niitä on näkynyt myös ainakin somessa. Esitys siis löytänee katsojansa ja faninsa, ja hyvä niin.”

Kumiseva Hanki -produktio Lappia-talossa.

Pälvi Rantala, Uusi Rovaniemi 18.11.2015

Kumpi ja Kampi tappeli – ”Taikarumpu” kumisee ontosti näyttävässä paketissa; hypetetyssä Lappi-fantasiassa on paljon kaikkea – paitsi sisältöä

Leikekirja

”Kahden mahtajan mittelö on ikiaikainen ja väkevä teema, samoin kahdesta eri maailmasta saapuvan nuoren rakkaus. Rovaniemen teatterin pitkään mainostetulla suurtuotannolla on siis kelpo lähtökohta, jolle on rakennettu upeat kehykset. Silti niin kaksintaistelu kuin rakkaustarinakin jäävät yhdentekeviksi. Ensimmäisen vartin aikana ei tapahdu mitään. Myyttisiä asetelmia ei näytetä, vaan selitellään puhuen ja Aurora Ikävalkon vahvalla sopraanoäänellä. Tuskin kaivattuja matkailijoitakaan näin hurmataan. Ilmaisun keinot eivät täydennä toisiaan, vaan kasautuvat sumaksi: esitystä on vaikea seurata niin konserttina kuin näytelmänäkin. Energiat kohtaavat vain ajoittain.

— Nuorenparin tanssi ja taistot staalojen kanssa toimivat, mutta usein liike ei herää eloon: hahmot täyttävät lavan tasaisesti ja liikkuvat yhtäläisesti, mutta epätäsmällisesti. Outi Kallaksen koreografiosaaminen ei auta, kun komeasti laulavat seitakuorolaiset joutuvat myös tanssimaan. Eikö tällaiseen satsaukseen saanut enempää tanssijoita? Elina Vaskon puvustus loistaa. Korsetit, paljetit ja tatuointikuosit rikkovat hilpeän hienostuneesti fantasian kaavoja, ylenpalttiset värit ja materiaalit pysyvät sopusoinnussa. — Harmittaa silti, että näin monen ihmisen taidonnäyte on rakennettu näin huteralle pohjalle.”

Kumiseva Hanki -produktio Lappia-talossa.

Tenka Issakainen, Lapin Kansa 16.11.2015

Marjaisan makea Seitakuoro julkisti uuden levynsä

Leikekirja

”– Perjantai-iltana Seitakuoro julkisti uuden levynsä sopivan napakalla konsertilla, jossa kuultiin paitsi levyn parhaimmistoa, myös muutakin musiikkia. Vajaan tunnin mittainen konsertti oli ilmeeltään kuoronsa näköinen. Taustakankaalle heijastettu kaunis, kesäistä luonnonmystiikkaa hohkaava valokuva levynkannesta toimi upeasti musiikin kuvittajana; kuoron laulaessa oli rentouttavaa välillä upota kuvan maisemaan ja kylpeä muuttuvissa tunnelmissa. Kuoron oma yleisilme oli puolestaan ilahduttavan rento, jopa kotoinen. Kuulijalla oli konsertissa hyvä olla. Seitakuoro lauloi hyvin. Sointi oli muuten täyteläinen, mutta sitä kuuluisaa ”botnea” ei kertakaikkiaan kuullut riittävästi alakerrasta. Ilman kunnon bassoja esimerkiksi Sibelius ei kuulosta Sibeliukselta.

— Seitakuorolle on kenties Heikki Sarmannon Pohjoisia kuvia -teoksen 20-vuotisen esittämisperinteen myötä muotoutunut varsin tunnistettava, pohjoiseksi mieltyvä sointi, joka kuuluu myös uutuuslevyllä. Seitakuoro on kuin kourallinen ylikypsiä marjoja; niistä irtoaa runsaasti makeaa, terveellistä mehua – kunhan marjat muistetaan perata huolella.”

Seitakuoron levynjulkistuskonsertti Korundi-salissa. Johtajana Kadri Joamets.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 14.9.2015

Seitakuoro muisti Estoniaa

Leikekirja

”– Päällimäisenä konsertista jäi mieleen Kemijärven kirkon yllättävän heleä akustiikka, jota Seitakuoro pääsi hyödyntämään tavoitellessaan sopivaa sointia kuhunkin esitettävään teokseen. Dynamiikka toimi hienosti, terävimmät konsonantit kuulostivat mukavan pyöreiltä, ja tilan jälkikaiussa riitti lämpöä ja sävyjä tehden koko ambienssista hyvin miellyttävän. Avausteos, Eric Whitacren Water Night, saatiin polkaistua käyntiin toisella yrittämällä. Metrisesti varsin yksinkertainen teos sai vaikutusvoimansa tehokkaista, taiten hallituista klustereista. Kuoro soi varsin harmonisesti, kuten myös seuraavassakin sävellyksessä. Urmas Sisaskin Libera me -teoksen efektit kuiskauksineen päivineen olivat mielenkiintoista kuultavaa, mutta niihin olisi voinut puhaltaa enemmänkin puhtia ja silkkaa uskallusta.

— Viimeisenä kuultiin Jaakko Mäntyjärven koskettava Canticum Calamitatis Maritimae. Sopraanosolisti Elina Säilyn bollywoodmainen soundi sopi teokseen niin hyvin, että olisi voinut kuvitella Mäntyjärven kirjoittaneen soolo-osuudet juurikin Säilyn äänelle. Tenori Mikko Vehkaperä hoiti esilaulajan tehtävänsä riittävällä intensiteetillä.”

Seitakuoron pyhäinpäivän konsertti Kemijärven kirkossa. Johtajana Kadri Joamets.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 3.11.2014

Kuoroversioita kärsimyksestä

Leikekirja

”– Ensimmäisenä kuultu Stabat Mater Nordica 2000 kuorolle ja sellolle edusti modernia yhteispohjoismaisuutta. Kahden ruotsalaisen ja kolmen tanskalaisen nykysäveltäjän laatima teos on esitetty Suomessa vain kerran aiemmin. Kiinnostava viisiosainen yhteistyö sisälsi melkoisen määrän sudenkuoppia ja kulmikkaita taitoksia, mutta keskittyneen Seitakuoron sointi kantoi läpi haastavan sävelkielen. Muutamista hennoista hetkistä kuoro selvisi kokemuksensa ja varmaotteisen johtajan Kadri Joametsin ansiosta. Raikkaita sointuryppäitä ja hiertäviä harmonioita sisältänyt teos henki skandinaavista kuulautta, jossa on kaunis ja kipeä ydin.

— Vastavoiman nykymusiikin etsiskelevälle perussykkeelle toi Marc-Antoine Charpentierin pääsiäistunnelmaan tuudittanut teos Stabat Mater pour des religieuses noin vuodelta 1680. Melodia liikkui hallitusti äänialoilta toisille urkuparven ja kirkon etuosan välillä – varsinkin sopraanoilta kuultiin höyhenenkeveää herkkyyttä.”

Seitakuoron pääsiäiskonsertti Rovaniemen kirkossa. Johtajana Kadri Joamets. Lauri Angervo, sello.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 15.4.2014

Hallitun harmonista joulua

Leikekirja

”– Kokemus kuulsi Seitakuoron itsevarmoista, huolellisista ja oman taitotason hahmottavista tulkinnoista. Yhteen hitsaantuneen kuoron sointi oli helmimäisen pyöreä ja kirkas, jokaisen äänialan tehdessä tasavahvaa jälkeä. Erityisen makea vanhan ajan sävelsoppa keittyi kokoon Wilho Siukosen hillityn hienossa Joulun odotuksessa, jossa kuoro sai nyanssit kohdilleen ja kuiskaili yleisön korvaan joulun tarinaa.

— Lievään tasapaksuuteen tuotiin särmää muutamin koreografioin, joista takahuoneesta lavalle edennyt Nyt riemuiten tänne oli stereoefekteineen oivaltava. Jouluyö, juhlayön aikana lavalle sipsutellut pikku tonttu lyhtyineen valloitti sydämet ja kokonaisuuden duurisointuun sinetöi encore Maa on niin kaunis.”

Seitakuoron joulukonsertti Korundi-salissa. Johtajana Kadri Joamets.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 17.12.2013

Seitakuoro ilolla negrospirituaalien maailmassa

Leikekirja

”Seitakuoron kaikkien aikojen ensimmäinen negrospirituaalikonsertti onnistui yli odotusten. Huolellinen valmistelu näkyi viimeistellyssä lopputuloksessa pienintä yksityiskohtaa myöten, ja samalla koko tuotanto hengitti ja eli elävässä konserttitilanteessa ilahduttavan inhimillisesti. Negrospirituaaleihin heittäydyttiin ennenkuulumattomalla rohkeudella, esimerkiksi kuorolaisten lukuisat soolo-osuudet olivat kaikki mitä herttaisinta ja sydämellisintä kuultavaa. Ihminen on aina kaunis, kun hän laulaa.

— Alun säestyksellisen osuuden jälkeen Seitakuoro lauloi muutamia traditionaalisia negrospirituaaleja totuttuun kuorolaulutyyliin. Muutamien kappaleiden kohdalla saattoi kuulla lievää kireyttä, eikä ääntäminenkään ollut paikoin kohdillaan. Kuoro kuitenkin soi hyvin ja kohtuullisen tasapainoisesti myös tiukoissa tilanteissa, jotka paljastuivat yleisölle intensiteetin hetkittäisenä herpaantumisena ja pälyilevinä katseina. Täytyy huomauttaa Seitakuoron laulaneen ilman nuotteja, mikä on erinomaisen kunnioitettevaa. Illan solistin, Jutta Annalan valtteja olivat paitsi hänen äänensä jumalainen sointi, myös ennen kaikkea sisäistynyt tyylitaju.”

Seitakuoron negsospirituaalikonsertti Rovaniemen kirkossa. Johtajana Kadri Joamets. Jutta Annala, solisti. Vesa Norvanto, piano; Hannu Raudaskoski, basso, Esko Ollila, rummut.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 11.11.2013

Seitakuoron napakymppi herkkään joulunviettoon

Leikekirja

”Joulunodotukseen kuuluvat olennaisena osana konsertit. Yksi odotetuimmista oli varmasti Seitakuoron perinteinen joulukonsertti, joka tällä kertaa olikin varsinainen napakymppi ohjelmaltaan, esitykseltään ja ennen kaikkea herkältä tunnelmaltaan. Pehmeä valaistus kauniine kynttilöineen toivat tilaisuuteen lämpöä ja saattoivat osaltaan sekä yleisön että laulajat hartaalle tuulelle.

— Seitakuoron sointi oli läpi kaksiosaisen konsertin mitä pehmeintä kuultavaa. Erityisesti kaikkein hiljaisimmat kohdat soivat ihanan puhtaasti ja pakottomasti. Kaikki fraasit laulettiin kauniisti, tempot olivat kohdillaan ja äänet hienosti tasapainossa. Parhaiten kuoro suoriutui perinteisessä ohjelmistossa, eivätkä väliin taiten rytmitetyt harvinaisuudetkaan kauaksi huipputasosta jääneet. Konsertin ehdoton kohokohta oli tänä vuonna Jean Sibeliuksen rakastettu En etsi valtaa loistoa, jonka kruunasi Hannele Kinnusen soolo.”

Seitakuoron joulukonsertti Korundi-salissa. Johtajana Kadri Joamets.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 18.12.2012

Vakain suin kohti harmoniaa

Leikekirja

”Seitakuoron odotettu pyhäinpäivän konsertti oli varsin onnistunut neljän sävellyksen kokonaisuus. Ohjelmassa oli Pekka Kostiaisen, Peteris Vasksin ja Arvo Pärtin päivän teemaan istuvia teoksia, joista yksi oli urkuteos. Vaikutti siltä, että kuoro ei ollut avannut tarpeeksi ääntään, sillä konsertin aloittanut Pekka Kostiaisen Autuaita ovat ne… soi hiukan tukkoisesti. Parvelta laulanut ”enkelikuoro” toi muuten harmaaseen ja sovituksellisesti keskeneräisen oloiseen sävellykseen mukavaa lisäväriä.

— Konsertin pääteos, Arvo Pärtin majesteetillisen upea Berliner Messe laulettiin kokonaan parvelta. Teoksen aikana kuoron sointi parani loppua kohti, mutta se ei valitettavasti riittänyt auttamaan ajoitukseen liittyvissä pikkuongelmissa; kuoro ja urut eivät välillä edenneet selvästikään samassa tahdissa. Matalat urkupisteet ja miesäänet resonoivat kirkon akustiikassa sankarillisesti ja koko kuoro artikuloi latinaa kauniisti pystyen lopulta puskemaan kunnianhimoisen teoksen läpi kohtuullisen vaivatta ja liiemmin horjahtelematta. Latvialaisen Peteris Vasksin Dona nobis pacem eli Anna meille rauha päätti konsertin. Sävellyksen pitkät vokaalit ja leveät soinnut soivat kauttaaltaan harmonisesti ja puhtaasti.”

Seitakuoron pyhäinpäivän konsertti Rovaniemen kirkossa. Johtajana Kadri Joamets. Urut Silja Veteläinen.

Marko Niemelä, Lapin Kansa 6.11.2012

Uudempaa kuoromusiikkia herkästi

Leikekirja

”Seitakuoro tulkitsi pääsiäiskonsertissaan 1900-luvun säveltäjiä ja konsertista kehittyikin musiikillisesti vangitseva kokonaisuus. Kuoro vastasi myös ilahduttavan helposti uuden musiikin teknisiin haasteisiin. Virolainen Arvo Pärt on muun tuotantonsa ohella noteerattu kuuluvan aikamme merkittävimpiin hengellisen musiikin säveltäjiin. Hän erityisesti samaistui mystisen ja uskonnollisen minimalismin maailmaan. Kuoroteos Magnificat soi henkevästi ja viimeistellysti. Dissonanssit olivat pehmeitä. Sopraanosolisti Kirsi Tähti-Kangasniemi lauloi herkästi.

— Norjalaisen Egil Hovlandin Agnus Dei kuorolle ja fagotille on neliosainen teos latinankieliseen liturgiatekstiin. Antal Mojzer soitti fagottia ilmeikkäästi ja musiikillinen vuoropuhelu kuoron kanssa oli onnistunutta. Sävellyksen tunnelmat vaihtelivat lämpimästä ja hellästä anovaan ja jopa vaativaan. Tulkinta oli vakuuttava. Seitakuoron soinnillinen massa voimakkaissa kohdissa ei ihan riittänyt täyttämään kirkon kokoista tilaa. Puhtaus ja nyanssointi olivat nautittavia. Kadri Joamets johti hallitusti ja tasapainoisesti, ja hänen musiikilliset näkemyksensä välittyivät hyvin.”

Seitakuoron pääsiäiskonsertti Rovaniemen kirkossa. Johtajana Kadri Joamets.

Katri Säkö-Arias, Lapin Kansa 12.4.2012

Epätasaista joulunvaloa

Leikekirja

”Viisikymppinen Seitakuoro päätti tapahtumarikkaan juhlavuotensa valoteemaiseen joulukonserttiin. — Konsertin avausnumerona ja musiikillisena huippuhetkenä toimi suositun yhdysvaltalaissäveltäjä Eric Whitacren kristallinkirkas Lux Aurumque, jossa kuoron yhteissointi esittäytyi parhaimmillaan tilaäänen tavoin. Uljaisiin sfääreihin kohotettu tunnelma koki kuitenkin pitkin matkaa pieniä kolauksia akustisesti armottomassa ja varsin jouluttomassa Korundissa.

Kun lähes jokainen laulaja erottuu äänialasta riippumatta, paljastuvat valitettavasti kaikki kauneusvirheet seikkailevista vireistä tahattomiin dissonansseihin. Esimerkiksi sopraanot vetivät välillä korkeimmat fraasinsa varsin kireiksi, mutta onneksi peruskalliomaiset bassot pitivät varman linjansa hivenen hermostuneesti esiintynyttä kuoroa tukien. Vaikka motivoitunut harrastajakuoro on kehittynyt Kadri Joametsin johdolla harppauksin eteenpäin, jäi tämänkertainen joulukonsertti yleisilmeeltään ja musiikillisilta ansioiltaan melko keskinkertaiseksi.”

LUX. Seitakuoron joulukonsertti Rovaniemen Korundissa. Johtajana Kadri Joamets.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 13.12.2011

Joikaiskaamme

Leikekirja

”Rovaniemeläinen Seitakuoro juhlii 50-vuotista historiaansa asiaankuuluvasti uudella levyllä. Kun Artisia näkyjä -nimisen levy kannessa on tyylitelty poron kallo, voi levyn sisällön melko helposti arvata. Seitakuoro ei odotuksia petäkään, sillä kappalevalikoima luottaa enemmän kuoron historiasta valikoituihin teoksiin ja lappilaiseen eksotiikkaan kuin musiikin varsinaiseen ikimuistoisuuteen. Kullervo Karjalaisen joikujen pohjalta tekemä Joikaiskaamme ja Jan Hellbergin yleispätevän letkeästi svengaava Tunturikulkijan tunnelmia antavat pikaisia makupaloja ostopäätöksen tueksi.

Kadri Joametsin johtaman kuoron on hetkittäistä kireyttä lukuun ottamatta kirkas ja puhdas kuin tammikuinen tähtitaivas. Ainakin ranualaisten kannattaa malttaa kuunnella myös levyn loppuun kätketty piiloraita.”

Arktisia näkyjä. Seitakuoro. Johtaja Kadri Joamets. Alba Records 2011.

Hannu Hirvelä, Kaleva 1.12.2011

Arktisia näkyjä

Leikekirja

”Lapin ylpeys Seitakuoro on äänittänyt levyllisen Lappi-aiheisia lauluja. Hieno työ on tehty jo siinä, että nämä teokset on saatettu äänitteelle – mielenkiintoinen kokonaisuus. Eryitsesti Kullervo Karjalaisen 1960-70-lukujen teokset ovat rohkea ja hieno valinta. Seitakuoro on viime kuulemastani mennyt mukavasti eteenpäin. Sointi on hioutunut ja kultivoitunut ja laulajat seuraavat johtajaa hienosti. Teokset on harjoiteltu hyvin, ne siis osataan – tähän vielä lisää pieni annos heittäytymistä ja antautumista itse musiikkiin, niin tulos on huippua.”

Reijo Kekkonen, Sulasol-lehti 4/2011

Laulunlahjoja Lapista

Leikekirja

”Seitakuoro vie kanssaan tunturiin, sytyttää nuotion ja alkaa tarinoida. Arktinen rauha vallitsee jo levyn avausraidoilta lähtien, kun Timo Kurjen tyynnyttävä Kulnasadž vaatimeni (1977) ja kuoron tavaramerkki, Tuulikki Närhinsalon hyytävän ihana Lapin tytön laulu (1983) johdattelevat pohjoisiin ääni- ja mielenmaisemiin vastaansanomattomasti.Yhteissoinnissa ei kuulu viidenkympin villitys, vaan äänialojen hioutunut tasalaatuisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa – välillä sopraanojen tunturipuronkirkkaus on tosin helähtää kimakan puolelle.

— Inarilaissyntyisen V.E. Törmäsen vuonna 1925 ilmestyneet, ytimeen osuvat runot on herätetty uuteen eloon juhlavuoden tilausteoksessa Tunturikulkijan tunnelmia (2011). Lieneekö säveltäjä Jan Hellbergiä siivittänyt muusan sijasta itse kuoron kuulu seitahenki, niin höyhenenkeveitä ja suuhun sopivia ovat hänen sävelkieliset kehittelynsä. Seitakuoron uusinta voi suositella hyvin artikuloiduksi lääkkeeksi Lapinkuumeeseen. Kuulijalle vinkiksi: tältä levyltä löytyy myös loppukevennys.”

Arktisia näkyjä. Seitakuoro. Johtajana Kadri Joamets.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 16.11.2011

Arkista arktista kuoromusiikkia

Leikekirja

” — Kauniisti sanottuna ohjelmisto kuulostaa siltä mitä musiikillisesti sivistyneet kansakouluopettajat entisvanhaan maakunnissa tekivät. Kuorotekniset haasteet ja musiikillinen taso eivät välttämättä kulje käsi kädessä, mutta tämän levyn kappaleissa kummatkin pysyvät maltillisina. Kuitenkin Jukka Kankaisen ja Kullervo Karjalaisen sievät tunnelmakuvat tehoavat varmasti – paikalliseen yleisöön läheisyydellään ja ulkomaiseen yleisöön varovaisella eksotiikalla.

Seitakuoron johtaja Kadri Joamets on saanut tartutettua rovaniemeläisiin aimo annoksen Viron lauluperinteen iloa, helppoutta ja luonnollisuutta. Varmalla muusikkoudella Joamets kohottaa levyn kappaleet painoluokkaa ylemmäs. Kuoro laulaa puhtaasti eikä takeltele rytmeissä, ja myös Jan Hellbergin sävellysten viihteelliset sävyt toteutuvat luontevasti. Laulajien osaamisen rajat kuuluvat lähinnä miesäänten kömpelössä soinnissa, joka häiritsee puhtautta ja yhtenäisyyttä. Arktisesta tulee arkista.”

”Arktisia näkyjä”, säv. Timo Kurki, Tuulikki Närhinsalo, Jukka Kankainen, Kullervo Karjalainen ja Jan Hellberg. – Seitakuoro/Kadri Joamets. (Alba, NCD 43)

Kare Eskola YLE:n Uudet levyt -ohjelmassa 27.10.2011

Seitakuoro – nuorekas viisikymppinen

Leikekirja

”Juhlakonsertissa oli neljän säveltäjän teoksia. Kantaesityksenä kuultiin Jan Hellbergin Tunturikulkijan tunnelmia. Kuoro soi kauniisti ja herkästi, Maan kaipuu -osassa oli ääniryhmien oivallista käyttöä ja Tunturille otti mukaansa verevään menoon ja sävelten soljuvaan keinuntaan.

Konsertin nimikkosävellys Arktisia näkyjä on Kullervo Karjalaisen sävellys neljänkymmenen vuoden takaa Oiva Arvolan tekstiin. — Teoksen sopraanosoolon esitti Elina Sivonen ja baritonisoolon Mikko Ahvenjärvi oivallisesti. Heli Haapalan huilu ja Olli-Pekka Kajasviidan sello loivat teokseen oman ulottuvuutensa ja värikkyytensä.

Ivan Hrušovskyn Rytmus oli erityistä tarkkuutta vaativaa rytmistä ilottelua, mikä sujuikin vaivattoman kuuloisesti. Päätteeksi kuultiin Heikki Sarmannon Pohjoisia kuvia – kahdeksan laulua sekakuorolle. Ei voinut kuin ihailla Seitakuoron korvia hivelevää sointia. Ilmaisu oli pakotonta ja herkkää niin pienissä yksityiskohdissa kuin suuremmissakin kokonaisuuksissa.”

Arktisia näkyjä. Seitakuoron 50-vuotisjuhlakonsertti ja Arktisia näkyjä -levyn julkistamistilaisuus Karihaaran koululla Kemissä 7.10.2011.

EJ Posti, Lapin kansa 9.10.2011

Sujuvia Seitasäveliä

Leikekirja

”Seitakuoron vahvuus on sen yhteen hioutuneessa, konstailemattomassa soinnissa, jossa kaikki äänialat erottuvat sopusointuisesti, mutta selvästi artikuloituina. — Konsertti nousi kunnolla siivilleen toisella puoliajalla, jolloin iskettiin suoraan kansallisuromanttisen melankolian ytimeen. Myös lievät vireongelmat oli saatu karsittua minimiin, kun kuoro näytti parasta osaamstaan lyyristen teosten loppuunsaatetuilla tulkinnoilla.

— Hartaasti lipunut Toivo Kuulan sävellys Virta venhettä vie johdatteli runsaudenpulasta kärsineen ohjelmiston helmien äärelle. Yleisö seurasi hiiskumatta, kuinka liettualaisen Juozas Naujaliksen pyhyyttä huokunut In monte Oliveti ja sielua ihanasti värisyttänyt György Deak-Bardoksen Eli, Eli… liitelivät omissa sfääreissään seitakuorolaisten intensiteetin kannattelemina.”

Laulavat Lapinki lapset. Seitakuoron 50-vuotisjuhlavuoden avauskonsertti Katajarannan koululla 29.1.2011.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 31.1.2011

Rovaniemeläinen Seitakuoro hurmasi Ahvenlammella

Leikekirja

”Sinivalkoinen lähes pilvetön taivas, taustalla vihreä pihkantuoksuinen metsä, taustalla kaukana, mutta niin lähellä suuri ja mahtava Luostotunturi kelohonkineen, edessä lähes peilityyni Ahvenlampi, alla sammalmatto, vieressä maukkaat mustikkamättäät.

— Seitakuoron hillitty ja monipuolinen tunnin tiivis ohjelmisto liikkui tuonelan porteilta, Sydämen laulujen kautta Sinikellojen ja suomalaiseen kesämaisemaan. Tuulahduksen lännestä toivat laulut Sommarsvit ja Under Häggarna. Runsaslukuinen yleisö palkitsi esiintyjät raikuvin aplodein. Ylimääräiseksi kappaleeksi Seitakuoro valitsi hienon yhteislaulun Mä oksalla ylimmällä, joka kaikui ikihonkien keskellä pontevana kuin Suvivirsi koulujen päättäjäisjuhlissa vanhoissa kansakouluissa 50-luvulla.”

Helmet-konsertti Luosto Classicissa Ahvenlammen rannalla 14.8.2010.

Hannu Alaluusua, Roi-Press 19.8.2010

Sielunmessu soi lempeästi

Leikekirja

”Seitakuoro toi hiljaisen viikon konsertissaan kuultavaksi kaksi suurenmoista teosta. Voi vain ihmetellä, miksi Maurice Duruflén herkkä Requiem ei ole vakiintunut muiden suurten kirkkomusiikkiteosten rinnalle ohjelmistoihin. Peteris Vasksin Dona nobis pacem viimeisteli rauhoittumisen pääsiäisen viettoon.

— Esitys oli kerrassaan nautittava. Kadri Joamets on tehnyt jälleen kerran loistavaa työtä kuoronsa kanssa. Myös muusikot sulautuivat Joametsin johdolla osaksi yhteistä musiikillista näkemystä. Erityisen vaikuttava oli Sanctus, joka kaartui naisäänten lempästä keinunnasta huikeaan kirkkauteen kohoavaan huipentumaan ja takaisin. Dies iraen, vihan päivän musiikki oli sävelletty ja toteutui tarkoituksellisen hajovana.”

Hiljaisen viikon Requiem Rovaniemen kirkossa 31.3.2010.

Kristiina Penttinen, Lapin Kansa 2.4.2010

Joametsit joulutunnelmissa

Leikekirja

Joulunalusaika on yltäkylläistä aikaa elävän musiikin ystäville, tarjontaa riittää. Silti runsaslukuinen yleisö täytti kirkon Lapin kamariorkesterin perinteisessä yhteisjoulukonsertissa Seitakuoron kanssa. Kuoro avasi konsertin urkuparvelta tarkasti ja eläytyvästi esitetyllä Erkki Melartinin vähemmän tunnetulla joululaululla Yön keskellä tähtönen loisti.

— Yhteisesti soinut illan pääteos päätti konsertin. Läsnäolleen virolaisen Tõnu Kõrvitsin Kreegi vihik on viime vuodelta. Teoksen pohjana ovat Cyrillus Kreekin kokoamat virolaiset hengelliset kansanlaulut, joita säveltäjä on käsitellyt uudella tavalla kuitenkin vanhaa kunnioittaen. — Kuoro selvisi vaativasta teoksesta melko hyvin, mutta teos oli ehkä hieman liian vaikea, esimerkiksi miesäänten alaspäin kulkevissa kuvioissa esiintyi epätarkkuuksia. Heleä-ääninen soolosopraano soi erityisen ihanasti teoksen keskivaiheilla. Etenkin viimeisessä osassa kuorolta olisi kaivannut lisää voimaa.

Lapin kamariorkesterin ja Seitakuoron yhteinen joulukonsertti Rovaniemen kirkossa 10.12.2008.

Susanna Parikka, Lapin Kansa 13.12.2008

Tervetuloa yleisö

Leikekirja

”Kevätkonserttiaan varten Seitakuoro oli selvästi valmentautunut olemaan vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Hymyilevät ja hyväntuuliset laulajat ottivat katsekontaktin kuulijoihin heti sisääntulolaulussaan, joka oli sydämmellinen tervetulotoivotus, tuttu Kalevalainen vieraan tervehdys. Lämmintä kevätvaloa tulvi huoneeseen paitsi taidemuseon ikkunoista, myös laulajien silmistä. Koko konsertin ajan kuoro lauloi yleisölle, ei kuoronjohtajalle. Useassa laulussa johtaja Kadri Joamets lauloi itse mukana. Verensulkuloitsussa Joamets rummutti kuorolaisten piirin keskellä kuin shamaani. Moneen muuhunkin lauluun oli löytynyt perinteisestä kuoroasetelmasta poikkeava esitysmuoto.

Teknisesti kaikki laulut eivät menneet nappiin, mutta mitä muutamasta epäpuhtaudesta ja rytmihäiriösä, kun esiintyjä uskaltaa laittaa itsensä alttiiksi, tulla lähelle yleisöä, koskettaa sieluja! Sitä kuulijat konserteista hakevat: että jokin liikahtaa sydämessä. Tuskin kukaan piittaa täydellisestä suorituksesta, jossa ei ole tunnetta mukana.”

Juuret. Seitakuoron konsertti Rovaniemen taidemuseolla 25.5.2008.

Virva Jakkula, Lapin Kansa 27.5.2008

Lauluja omilta juurilta

Leikekirja

”Seitakuoron kevätkonserttiin oli koottu lauluja kuoron alkutaipaleelta. useimmat noista lauluista ovat lappilaisten säveltäjien hengentuotosta ja sävelletty nimenomaan Seitakuorolle. Mukaan oli poimittu myös joikuperinteestä ideoita ammentavia lauluja.

— Miellyttävää oli todellakin yhtenäinen kokonaisuus. Ihastella saattoi myös ääniryhmien selkeyttä ja vilpitöntä heittäytymistä kuorolaulun taiteelliseen maailmaan. Kuoro tuli sisään Pirtin salin ovista, vaan ei ikkunoista, joista kylläkin kantautuivat liikennevalojen piipitykset hermoja raastavasti ja ärjyt moottoripyörien kiihdytykset. — Kaikkiaan Seitakuoron esiintyminen tarjosi tyylikkään kokonaisuuden, missä laulu oli puhdasta ja kurinalaista.”

Juuret. Seitakuoron konsertti Kemin Pirtillä 18.5.2008.

EJ Posti, Pohjolan Sanomat 27.5.2008

Seitakuoro toi seimen luo joulunpunaista samettia

Leikekirja

”Seitakuoron tämänvuotinen joulukonsertti oli elämys. Kauniit, tunnelmalliset laulut oli koottu tasapainoiseksi ohjelmaksi. Esitykset olivat erinomaisen tarkkoja, ja kuitenkaan tekninen huolellisuus ei vähentänyt tulkintojen tunnepitoisuutta. Valaistusta himmennettiin asteittain kappaleiden välissä, ja lopulta kirkko oli melkein pimeä. Kaksi käsikellonsoittajaa avusti konsertissa. He käynnistivät konsertin kävellen käytävää pitkin kirkon etuosaan ja soittaen yksinkertaista melodiaa, kuin pyytäen mukaansa seimen luo. Sen jälkeen kuulaat, pehmeät äänet alkoivat soida parvella. Ylhäältä virtaava, harvinaisen puhdas ja ihana kuorosointi vei ajatukset vääjäämättä siivekkäisiin jouluviestin tuojiin.

— Kuoro oli jaettu kahteen ryhmään sekä muutamaan pienryhmään Robert Lucas Pearsallin sovituksessa keskiaikaisesta laulusta In Dulci Jubilo. Pienryhmätyöskentely toimi luontevasti, samoin solistiset suoritukset menivät nappiin. Virolaisessa joululaulussa Heliseb väljadel kuultiin lisää käsikelloja sekä Ilona Mettiäisen kirkkaasti helkähtelevä soolo. Kuoron ja kellojen keskinäinen viritys heitti hivenen. Toinen virolainen laulu Jõuluingel on teknisesti vaikea, mikä paistoi jonkin verran läpi esityksestä. Muutoin kuorolaisten äänet eivät tuntuneet väsyvän lainkaan, vaikka konsertti kesti lähes puolitoista tuntia. Se kielii siitä, että laulutekniikka on saatu kohdalleen.”

Seimen luo – Away in the Manger. Seitakuoron joulukonsertti Rovaniemen kirkossa 15.12.2007.

Virva Jakkula, Lapin Kansa 19.12.2007

Musiikkimatka Euroopan jouluun

Leikekirja

”Seitakuoron levy ”Seimen luo” kutsuu kiireistä 2000-lukulaista pysähtymään joulun sanoman ja perinteiden äärelle. Levy sisältää eurooppalaisia joululauluja, jotka kuoro esittää alkuperäisten tekstien mukaisilla kielillä. Mukana on kattava kansilehtinen, jossa kerrotaan kiinnostavasti joulumusiikin traditioista ja levyllä olevien laulujen historiasta. Levyltä huokuu rauhallinen ja sopusointuinen juhlan tuntu. Vanhat espanjalaiset laulut roiskauttavat sekaan hiukan rytmistä iloittelua. Tuoreet virolaiset joululaulut tuovat puolestaan raikkaan tuulahduksen perinteisten sävelmien joukkoon.

–Ahti Sonnisen Jouluhymni on omasta mielestäni kaikkien aikojen kaunein suomalainen joululaulu. Ilmeisesti se on myös Seitakuoron suosikki, koska se on useana vuonna ollut mukana kuoron joulukonserteissa. Jouluhymni saa kunnian olla levyn päätöslaulu; se jättää kuulijan myönteiseen, seesteiseen mielentilaan. Kuorolaisten äänenmuodustus on luonnollista ja vapaata. Joidenkin laulujen epäpuhtaudet sekä suomalaisille tyypillinen vieraiden kielten laiskahko ääntäminen ovat vain pieni kolo komiassa.”

Seitakuoro: Seimen luo – Away in the Manger

Virva Jakkula, Lapin Kansa 19.12.2007

Tukijat

Seitakuoro kiittää vuoden 2023 tukijoitaan!